Vammaisten naisten valtakunnallisen yhdistyksen Rusetti ry:n lausunto Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta 11.3.2021
Rusetti ry haluaa ensin tuoda esille 3 näkökulmaa ja 2 tavoitetta. Näkökulmat ja tavoitteet sisältävät ehdotuksia sisällytettäväksi Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan:
1. Esteettömyys tarkoittaa paitsi rakennetun ympäristön esteettömyyttä myös tiedon ja asenteiden esteettömyyttä. Esteetön ympäristö turvaa pääsyn niin lastenvaunuilla kuin rollaattorilla tai pyörätuolilla. Tiedon esteettömyys edellyttää eri kommunikaatiotapojen (esim. selko- ja viittomakieli tai isoteksti ja pistekirjoitus) huomioimista. Asenteiden esteettömyys on tärkeää vähemmistöjen kannalta, mutta myös turvaamaan pohjoismaista tasa-arvokäsitystä ääriliikkeiden puristuksessa. Esteettömyyden laiminlyönti huonontaa merkittävästi jokaisen ihmisen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Rusetti ehdottaa, että esteettömyys olisi näkökulma, joka läpäisee tämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman.
2. Haluamme lisäksi korostaa kaikkien palvelujen todellista, ei nimellistä, saavutettavuutta. Esimerkkinä esteettömät joukkotarkastukset. Niiden esteellisyydestä on Rusetille tullut paljon palautetta. Kutsu tulee yhdenvertaisesti, mutta palvelu ei välttämättä sovellu vammaiselle naiselle. Rusetti katsoo, että vammaisen naisen tulee automaattisesti saada ultraäänitutkimus, jos mammografialaite ei vamman vuoksi tule kysymykseen. Myös gynekologipöydät ovat erittäin hankalia, eikä siirtymiseen useinkaan saa riittävästi apua tarkastusta tekevältä taholta. Rusetti ehdottaa, että kutsun yhteydessä olisi puhelinnumero ja sähköpostiosoite, johon kutsun saanut voi ottaa yhteyttä ultra-äänitutkimuksen varmistamiseksi tai esteettömyystiedustelujen tekemiseksi. Vielä tuomme esiin, että esteettömiä tiloja suunnitellessa on tärkeää muistaa, että näitä tiloja on voitava käyttää, oli käyttäjä sitten nainen, mies tai muu. Lopuksi muistutamme, että kaikkien digipalveluiden tulee olla helppokäyttöisiä.
3. Vielä ehdotamme, että Helsinki alkaa tilastoida vammaisille henkilöille tarkoitettujen palveluiden käyttäjiä sukupuolittain. YK:n vammaissopimuksen 31. artikla sisältää vaatimuksen tutkimustiedon ja tilastojen keräämisestä. Vammaisista henkilöistä ei juuri ole olemassa tilastotietoa sukupuolittain toisin kuin muista ihmisistä.
Rusetilla on meneillään Stean tukema VEERA-hanke, jonka tarkoituksena on vammaisten naisten voimaantuminen elämänkaaren eri vaiheissa. VEERA- hankkeen kautta peilattuna pidämme tärkeinä seuraavia tavoitteita:
1. Sukupuolittuneeseen häirintään ja väkivaltaan puututtuessa ja sitä ehkäistäessä on otettava huomioon vammaisten tyttöjen ja naisten kohtaaman väkivallan ja häirinnän erityispiirteet. Esimerkiksi vammaisten tyttöjen ja naisten alttius kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa on 2-4 kertaa suurempi kuin muiden naisten (THL 2013).
2. Vammaiset vanhemmat eivät tällä hetkellä saa tarpeeksi tukea terveys- ja äitiyshuollosta, joten ammattilaisia on koulutettava kohtaamaan vammaisten äitien ja vanhempien tarpeita.
Lopuksi Veera-hanke ehdottaa, että tasa-arvosuunnittelua ja -ajattelua pohjustavana dokumenttina on tasa-arvolain ja Istanbulin sopimuksen lisäksi pidettävä YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista artiklaa 6., jonka ratifioituaan Suomi on sitoutunut edistämään vammaisten naisten oikeuksia ja asemaa. Vammaisten naisten tasa-arvoon liittyvät erityispiirteet on hyvä ottaa huomioon tasa-arvosuunnittelussa läpileikkaavasti.
Tiivistetysti: Esteettömyys, YK:n vammaissopimuksen 6 ja 31 artikla
Tiedustelut: Pirkko Justander, varapuheenjohtaja 2021 Rusetti ry
