Rusetti antoi lausuntonsa 5.8.2024 rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta (Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/31917/2023).
Rusetti suhtautuu erittäin myönteisesti sovittelusta luopumiseen lähisuhdeväkivallan kohdalla. Sovittelusta luopuminen edistää vammaisten naisten jat tyttöjen oikeussuijaa, koska vammaiset naiset ja tytöt ovat usein erityisen riippuvaisia väkivallan tekijästä.
Lue alta Rusetin lausunto:
Rusetti ry:n lausunto: Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta (Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/31917/2023)
1. Yleinen kanta lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumiseen
Mikä on yleinen kantanne siihen, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovuttaisiin pääsääntöisesti?
Erittäin myönteinen
Voitte perustella kantaanne edelliseen kysymykseen.
Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry kannattaa hallituksen esitystä
lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisesta. Lisäksi Rusetti kiittää mahdollisuudesta kommentoida
tätä vammaisten naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia edistävää esitysluonnosta.
Sovittelusta luopuminen edistää vammaisten naisten ja tyttöjen oikeussuojaa, koska vammaiset
naiset ja tytöt ovat usein erityisen riippuvaisia väkivallan tekijästä. Vahva riippuvuussuhde tekijään
korostaa sitä, että väkivallan sovittelulle on erityisen heikot lähtökohdat. Tekijä voi olla esim.
puoliso, lähiomainen, omaishoitaja, henkilökohtainen avustaja tai muu läheinen. Lisäksi tekijänä voi
olla esim. asumispalveluiden työntekijä. Väkivallan tullessa ilmi viranomaisille, on todennäköistä,
että väkivalta on jatkunut jo pidemmän aikaa ja väkivallan uhri voi pelätä hänelle elintärkeän avun
saamisen katkeamista, jos ilmiantaa väkivallan tekijän. Vammaiset tytöt ja naiset voivat olla
riippuvaisia esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan avusta intiimihygienian hoidossa, näissä
tilanteissa on olemassa normaalia korkeampi riski hyväksikäytölle tai lähisuhdeväkivallalle.
Tuoreissa tutkimuksissa (Valtioneuvosto 2022:24, Tilastokeskus 2023, Kouluterveyskysely 2017) on
jälleen havaittu vammaisten naisten ja tyttöjen moninkertainen riski joutua väkivallan, erityisesti
lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan, kohteeksi verrattuna vammattomiin naisiin ja tyttöihin. Nämä
tutkimukset puoltavat sovittelusta luopumista.
Rusetti haluaa muistuttaa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut.
Näissä sopimuksissa korostuu sovittelun olevan sopimaton tapa lähisuhdeväkivallan käsittelylle (YK:n
naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) ja Istanbulin sopimus).
Rusetin näkemyksen mukaan sovittelusta tulisi luopua erityisesti silloin, kun lähisuhdeväkivallan
kohteena on vammainen nainen tai tyttö. Vammainen uhri on usein riippuvuussuhteessa tekijään ja
tämän haavoittuvan asemansa takia sovittelu ei takaa uhrille oikeudenmukaista asian käsittelyä tai
tutkintaa.
2. Vaikutukset
Voitte kertoa kantanne esityksen vaikutusten arvioinnista. Onko esityksellä joitain sellaisia vaikutuksia,
joita esitysluonnoksessa ei vielä ole kuvattu?
Esitysluonnos ottaa huomioon vammaiset naiset ja tytöt. Rusetti kuitenkin haluaa korostaa
vammaisten henkilöiden erityisen haavoittuvaa asemaa. Vammaisiin naisiin kohdistuvalla väkivallalla
on erityispiirteitä, joita ovat esim. vahva riippuvuussuhde tekijään, apuvälineiden käyttämisen
rajoittaminen väkivallan muotona, avustamistilanteissa tapahtuva väkivalta, jne.
3. Lakiehdotuksen 3 a § (henkilösuhteet)
Voitte kommentoida henkilösuhteita, joita lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto koskisi.
Rusetti katsoo, että rikoslain 21 luvun 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen syyttäjän
syyteoikeutta lievässä pahoinpitelyssä koskevaa henkilösuhteiden määritelmään tulisi vammaisen
henkilön kohdalla lisätä myös omaishoitaja, edunvalvoja, henkilökohtainen avustaja,
asumispalveluiden työntekijä, kotihoidon työntekijä, jotka toimivat vammaisen henkilön kanssa
erittäin luottamuksellisessa kanssakäymisessä. Vammaisella henkilöllä on erityinen riippuvuussuhde
näihin henkilöihin, jonka vuoksi lähisuhdeväkivallan riski nousee.
4. Lakiehdotuksen 3 a § (rikokset)
Voitte kommentoida rikoksia, joita lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto koskisi.
Rusetti ry on huolissaan siitä, että esityksen ulkopuolelle on jäänyt asianomistajarikoksia, jotka ovat
osa lähisuhdeväkivaltaa mm. suullisesti tai digitaalisesti tehdyt laittomat uhkaukset ja pakottaminen
(pakottava kontrolli). Myös taloudellinen väkivalta korostuu vammaisten naisten ja tyttöjen
kohdalla. Kun vammainen henkilö tarvitsee apua (esim. läheiseltä tai henkilökohtaiselta avustajalta)
esim. verkkopankin käytössä, laskujen maksamisessa tai rahan käsittelyssä, riski joutua taloudellisen
väkivallan uhriksi on huomattava.
Rusetti ry yhtyy Naisten linja Suomessa ry:n lausuntoon tässä kohdassa: ”Esitys ei kata kaikkea
lähisuhdeväkivaltaa, vaan rajaa kiellon ulkopuolelle asianomistajarikokset, joita saatetaan kohdistaa
myös läheiseen, erityisesti osana parisuhdeväkivaltaa ja yhteisöllistä väkivaltaa, joille ovat tyypillisiä
erilaiset henkisen väkivallan muodot.
Rikoksia, joissa sovittelu olisi yhä sallittua olisivat mm. ilman asetta eli esimerkiksi suullisesti tai
tekstiviestillä tehty laiton uhkaus sekä pakottaminen, joita tyypillisesti ilmenee lähisuhdeväkivallassa
pakottavana kontrollina. Lisäksi sovittelukiellon ulkopuolelle jäisivät seksuaalinen ahdistelu ja
seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen, joista etenkin jälkimmäinen on hyvin tyypillinen
seurusteluväkivallan piiriin kuuluva teknologiavälitteinen rikos.
Asianomistajarikosten rajaaminen sovittelukiellon ulkopuolelle jättää huomiotta, että sekä henkinen
väkivalta että digitaalinen väkivalta liittyvät pääsääntöisesti kaikkeen väkivaltaan ja edeltävät usein
raaempia väkivallan tekoja. Tappouhkauksilla on yhteys henkirikoksiin ja väkivallalla uhkailu johtaa
usein väkivallan eskaloitumiseen fyysiseksi väkivallaksi.
Naisten Linja toivoo, että esityksen käsittelyssä harkitaan vielä tiettyjen lähisuhdeväkivaltaan
tyypillisesti kuuluvien asianomistajarikosten mukaan ottamista kiellon piiriin silloin kun ne
kohdistuvat läheiseen, sen sijaan, että kiellon piiriin kuuluviksi on nyt rajattu ainoastaan virallisen
syytteen alaiset rikokset. Väkivallan muotojen tarkempi määrittely on olennaista, jotta esitys
tosiasiallisesti kieltää lähisuhdeväkivallan sovittelun sen kaikissa muodoissa.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyvien asianomistajarikosten säilyttäminen sovittelun piirissä aiheuttaa
myös riskin, että toistuvaa väkivaltaa käytännössä yhä soviteltaisiin, mikäli asianomistajarikoksiksi
luettavien tekojen toistuvuutta ei arvioitaisi kokonaisuutena ja menettelytapana, vaan erillisinä
osatekoina. Väkivallalle on sen eri vaiheissa tyypillistä, että väkivalta koostuu useista eri osateoista,
joista osa on asianomistajarikoksia. Erityisesti tämä näkyy sellaisissa rikosmuodoissa kuin henkinen
väkivalta, digitaalinen ja teknologiavälitteinen väkivalta ja vaino, jotka tyypillisesti tulevat
rangaistaviksi useamman kuin yhden tekomuodon kautta. Valitettavasti on erittäin tyypillistä, että
lievistä osateoista koostuvaa lähisuhdeväkivaltaa ei edelleenkään tunnisteta väkivallaksi eri
viranomaisissa, perusterveydenhuollossa tai sovittelijoiden toimesta.
Lähisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa tulisi aina arvioida kokonaisuutena, jossa eri teot synnyttävät
kokijassa kokemuksen väkivallan uhasta ja sen jatkuvuudesta ja toistuvuudesta, vaikka yksittäiset
teot olisivat rikosoikeudellisesti vähäisinä rajattu syyttäjän syyteoikeuden ulkopuolelle. Jos
sovittelun kieltoa ei uloteta asianomistajarikoksiin ja sovittelun kieltoa arvioida ensisijaisesti
lähisuhteen perusteella, on riski, että sovitteluun ohjautuu yhä lähisuhdeväkivaltaa sen eri
muodoissa ja myös toistuvaa pitkäkestoista väkivaltaa.”.
5. Lakiehdotuksen 3 a § (muuta)
Onko teillä muuta kommentoitavaa esitysluonnoksen 3 a §:stä?
–
6. Muuta
Onko teillä muuta kommentoitavaa esitysluonnoksesta?
Rusetti ry on huolissaan lähisuhdeväkivallan uhrien tukipalveluista ja niiden esteettömyydestä ja
saavutettavuudesta. Vammaisiin naisiin kohdistuvalla väkivallalla on erityispiirteitä (esim. vahva
riippuvuussuhde tekijään, apuvälineiden käyttämisen rajoittaminen väkivallan muotona,
avustamistilanteissa tapahtuva väkivalta, jne.), joista väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluissa ja
poliisissa työskentelevien tulee saada systemaattisesti koulutusta.
Tämän lisäksi vammaiset naiset kohtaavat esteitä hakeutuessaan väkivaltaa kohdanneiden tuki- ja
turvapalveluiden piiriin. Luottamus palvelujärjestelmään ja viranomaisiin on matala, tutkimuksissa
selvitettiin, että vain noin neljäsosa väkivaltaa kohdanneista vammaisista henkilöistä on ottanut
yhteyttä viranomaisiin apua ja tukea saadakseen. Tutkimusta on jatkettava ja rahoitusta lisättävä,
jotta saadaan tarkempaa tietoa vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä.
Turvakotipalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittäminen on vain yksi osa väkivaltaa
kohdanneiden tukipalveluiden kehittämisessä. Vammaisten naisten tarpeet on huomioitava
palveluissa kautta linjan. Esimerkiksi Nollalinjan kuulovammaisille ja kuuroille ihmisille ensisijaisen
chat-palvelun rahoitus ollaan lakkauttamassa. Tätä rahoitusta on jatkettava ja turvattava avun
hakeminen muillakin keinoin, kuin puheluiden avulla.
Kerättäessä tietoa väkivaltatapauksista, on uhreista kerättävistä tiedoista käytävä ilmi myös uhrin
vammaisuus tai toimintarajoite. Kerättävän tiedon ei tarvitse sisältää terveystietoja, kuten uhrille
asetettua diagnoosia, mutta väkivallan uhrin taustatietoihin lisättävä tieto uhrin vammaisuudesta
lisää ymmärrystä ja statistista tietoa vammaisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tällöin vammaisiin
naisiin kohdistuvasta väkivallasta saataisiin enemmän tietoa, jonka avulla esim. tukipalveluiden
kehittäminen ja kohdentaminen helpottuisi.
lisätiedot: järjestöpäällikkö Anni Täckman anni.tackman@rusettiry.fi ja p. 044 719 0412
