Historia – tiemme tähän päivään

Mistä kaikki sai alkunsa?

Vammaisten naisten asemaan kiinnitettiin huomiota virallisesti ensimmäisen kerran, kun naisten ryhmä (Rita Järvinen, Marja Pelkonen, Mella Villberg) kirjoittivat kirjan Vaillinnaisesta kokonaiseksi (1994). Vuonna 1995 Pekingissä pidettiin YK:n neljäs maailman konferenssi, johon osallistui 30000 naista eri puolilta maailmaa. Samaan aikaan 200 vammaista naista kokoontui ensimmäiseen tapaamiseen. Siitä sai alkunsa vammaisten naisten liike. Naiset päättivät perustaa omiin maihinsa naistyöryhmiä. Marja Pihnala osallistui Pekingin vammaisten naisten tapahtumiin ja konferenssiin. Jo 1990-luvun puolivälissä ruotsalainen Anneli Joneken puuhasi Ruotsiin vammaisten naisten valtakunnallista yhdistystä. Invalidiliitossa päätettiin perustaa naistyöryhmä 1994 lokakuussa. Ensimmäisessä työryhmässä olivat Leena Hahle, Marjatta Palvo, Marja Pelkonen, Inga Pettersson ja puheenjohtajana Marja Pihnala sekä sihteerinä Auli Tynkkynen. Puheenjohtajina ovat olleet vuosien varrella Marja Pelkonen, Katri Koskinen, Vappu Viemerö, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen ja pitkäaikaisin puheenjohtaja oli Pirjo Auer. Invalidiliiton naistyöryhmät ovat tehneet ansiokasta työtä vuoteen 2018.

Vammaisjärjestöissä vammaisten naisten asiat nousivat 2000- luvun taitteessa vilkkaaseen keskusteluun. Vammaisjärjestöjen naiset perustivat 2003 Vammaisjärjestöjen naisverkoston, joka on ottanut kantaa naisten asemaan, ongelmiin ja julkaissut useita oppaita ja julkaisuja.

Vuonna 2016 todettiin, että vammaisiin naisiin liittyvät asiat tarvitsevat edelleenkin tekemistä. Pieni porukka (Pirjo Auer, Riitta Jolanki, Pirkko Justander, Sari Lehikoinen, Marja Pihnala, Marjo Vainikka ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heinonen) kokoontui keskustelemaan ja pohtimaan sitä, tarvitaanko maahamme vielä yksi yhdistys. Totesimme, että nyt tarvitaan naiserityistä yhdistystä, joka voi olla osallisena myös valtavirran naisliikkeessä ja integroitua siellä. Naiset tarvitsevat myös hyvinvointia, voimaantumista ja unelmien toteuttamista. Niin Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry perustettiin ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 23.3.2016.

Arkikielessä käytämme yhdistyksestä nimitystä Rusetti. Se on lyhyt ja ytimekäs nimi, joka herättää mielenkiinnon.

Mikä Rusetti?

Suomessa on vähän kiinnitetty huomiota vammaisiin tyttöihin ja siihen, miten he voivat kasvaa hyvällä itsetunnolla varustetuiksi naisiksi. Nuoret tytöt tarvitsevat myös aikuisia roolimalleja. Vammaisille naisille ja tytöille omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. On tärkeää turvata sukupuolen kokeminen, sukupuolen ilmaiseminen ja sukupuolinen suuntautuminen.

Kehitysvalmentaja, myös Rusetin jäsen, Kristiina Blom on sanonut: ”Unelmat ovat ihmisen aitoja tarpeita, jotka kumpuavat syvältä. On tavallista, että erityisesti naiset unohtavat käsikirjoittaa omaa elämäänsä. Moni syrjäytynyt ei odota elämältä mitään. Unelmat antavat kuitenkin suunnan sille, mitä odottaa.” Monelle vammaiselle tytölle tai naiselle unelmien, pientenkään, toteutuminen ei ole itsestään selvyys.

Suomi ratifioi vuonna 2011 YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen. Sen 6. artikla koskee vammaisia naisia. Artiklan mukaan vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan moninkertaista syrjintää ja siksi on varmistettava, että naiset voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti ihmisoikeuksista. Artiklassa on maininta voimaantumisesta.

Edellä mainitut asiat saivat meidät perustamaan yhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten tyttöjen, naisten ja naiseksi itsensä tuntevien henkilöiden hyvinvointia, unelmien toteuttamista ja voimaantumista. Yhdistys edistää naisten osallisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Osallistumme myös julkiseen keskusteluun. Vertaistuki on oleellista.

Aikaansaannokset

Vuosi 2016

Toiminta

Rusetin tutustujaiset pidettiin1.6.2016 Kampin palvelukeskuksessa (42 osallistujaa). Sali oli täynnä innokkaita, eri-ikäisiä naisia. Esittäytymiskierros osoitti, että rusettilaisista löytyy osaamista, kyvykkyyttä ja erilaista kokemusta roppakaupalla. Kristiina Harju alusti unelmien toteutumisesta. Keräsimme osallistujilta ideoita. Toiminnan toivottiin olevan iloista, hauskaa, sisaruutta, vertaistukea, ikärajattomasti kaikkia kiinnostavaa toimintaa, jossa toteutetaan pieniäkin unelmia. Teemoina nousivat esiin mm. terveys, mielen ja kehon hyvinvointi, äitiys, seksuaalisuus ja vanhemmuus. Yhdistys on hyödyntänyt ideoita hakiessaan rahoitusta erilaisiin vammaisia tyttöjä ja naisia koskeviin hankkeisiin.

Vuoden 2016 lopussa jäseniä oli 47. Yhdistys muisti jäseniään pienillä yllätyksillä esim. rusetin 50. facebookkaveri sai kukkakimpun ja jäsenet saivat ilmaiset liput (10 kpl) I love-me messuille 22.10.2016.

Vaikuttamistoiminta
27.4.2016 Rusetti ja Suomen Polioliitto ry lähettivät ministeri Rehulalle ja ministeri Mäntylälle kannanoton, jossa selvitettiin, miksei yli 75-vuotiailta vammaisilta ihmisiltä voi leikata palveluja ja tukitoimia.

1.6.2016 Rusetti muistutti ”pissakirjeellä” ministereitä esteettömyydestä ja henkilökohtaisen avustajan merkityksestä WC-käynneillä.

Hallinto
Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana oli Marja Pihnala ja varapuheenjohtajana Pirkko Justander. Hallituksen jäseniä olivat Pirjo Auer, Kristiina Harju, Marjo Vainikka ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen ja sihteerinä Riitta Jolanki.

Yhteistyö ja verkostot

3.10.2016 Rusetti hyväksyttiin Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) 59. jäsenjärjestöksi.

21.10.2016 Invalidiliiton liittohallitus hyväksyi Rusetin 150. jäsenyhdistyksekseen.

8.11.2016 NJKL;n ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANEn 100 tasa –arvotekoa hankkeen kunniatoimikunnassa oli Marja Pihnala. 100 tasa-arvotekoa on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan viralliseen ohjelmaan kuuluva hanke, jossa tehtiin uusia ja konkreettisia tasa-arvotekoja erilaisissa organisaatioissa ympäri Suomen. Toimikunnan puheenjohtajana oli presidentti Tarja Halonen.

Viestintä

Yhdistys perusti nettisivut www.rusettiry.com sekä facebooksivun.

Vuosi 2017

Toiminta

Rusetti toteutti Invalidiliiton hanketuella hyvinvointikiertueet Tampereella (13.5.), Kuusistossa (26.8.) ja Kouvolassa (16.9.). Tilaisuuksiin osallistui 96 naista.

Rusetin Kehonhuollon ja soveltavan liikunnan kurssi järjestettiin Pajulahdessa 21.-22.10.2017 (25 osallistujaa).

Vuoden 2017 lopussa varsinaisia jäseniä yhdistyksessä oli 109 ja yksi kannatusjäsen. Uudet jäsenet saivat Tervetuloa-kirjeen, yhdistyksen säännöt ja toimintasuunnitelman sähköisesti tai postitse. Yhdistys järjesti pieniä yllätyksiä: 50. jäsen sai kauneudenhoitopaketin ja 100. jäsen sai konserttilipun. Yhdistys haki jäsenilleen Invalidiliiton myöntämää joulurahaa. Kaksi jäsentä sai joulurahan (50 €).

Yhdistys voitti Invalidiliiton järjestämän yhdistysten välisen jäsenhankintakampanjan tuplaamalla jäsenmääränsä. Voittoshekki oli 1000 €.

Vaikuttamistoiminta

Rusetti oli mukana Operaatio Itsenäinen elämä. Rusetti keräsi jäsenistöstä kokemuksia siitä, miten vammaiset naiset ovat käyttäneet henkilökohtaista apua, ja mitä se on heille merkinnyt.

9.4.2017 Kirje Åbo Akademille (Nina Söderlund), Asia koski Pyhän Olavin merireitin muuttamista pyhiinvaellusreitiksi. Rusetti ehdotti, että ainakin joku osa olisi esteetön.

Rusetti asetti Invalidiliiton liittoäänestykseen kaksi ehdokasta: Anna-Stina Lindenin ja Selda Dermitaksen. Anna-Stina Linden tuli valituksi liittovaltuustoon.

Yhteistyö ja verkostoituminen

Rusetti hyväksyttiin Suomen Vammaisurheilu ja – liikunta VAU:n jäseneksi.

Rusetti osallistui LiikunNainen-verkoston aamiaistapaamisiin.

Rusetin tasa-arvoteko NJKL:ssä; Rusetti (Riitta Jolanki) selvitti, toteutuuko sukupuolen mukainen tasa-arvo Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen ja vammaisjärjestöjen naisverkoston hallituksissa.

11.3.2017 Invalidiliiton naistyöryhmä ja Rusetti järjestivät WOW – MoniNainen- WOW – Wertaisuutta, Onnistumisia, Woimaantumista-tapahtuman.

WOW Women of the World Finland oli festivaali, jonka päätapahtuma järjestettiin Tampere-talossa kansainvälisen naistenpäivän jälkeisenä viikonloppuna. Rusettilaisia oli mukana 7 ja Rusetti maksoi osallistujien lippujen omavastuuosuudet (25 €/hlö).

30.9.2017 Kehosi on sinun, itsepuolustuskurssi naisille ja sointumaljarentoutus. Tilaisuus oli Rusetin ja Naisten Linjan yhteisesti järjestämä. Mukana oli 15 osallistujaa.

Viestintä

Rusetilla oma webmaster (Anna-Stina Linden), joka vastasi Rusetin verkkoviestinnästä ja nettisivujen ylläpidosta. Rusetin omat sivut: https://rusettiry.com. Tviittejä voi seurata twitterissä https://twitter.com. Toimintaa voi seurata myös kuvina: https://www.instagram.com/rusettiry

Hallinto
Puheenjohtajana oli Marja Pihnala ja varapuheenjohtajana Pirkko Justander. Hallituksessa olivat Kristiina Harju, Rita Järvinen, Kristiina Karhos, Anna-Stina Linden, Tuula Paasivirta

Tuula Partanen ja Tiia Tallgren Ulkopuolisena sihteerinä toimi Riitta Jolanki. Rahastonhoitajana oli Tiia Tallgren.

Vuosi 2018

Toiminta

Rusetti järjesti yhteistyössä VAU:n sekä Pajulahden liikuntakeskuksen kanssa KokoNAIS-seminaarin 9.– 11.3.2018 Pajulahdessa (osallistujia 46).

7.4.2018 Vesijuoksutapahtuma Invalidiliiton Validia Kuntoutus Helsingissä (osallistujia 15).

21.4.2018 Rusetti toteutti yhteistyössä Invalidiliiton Itä-Suomen alueen naisten kanssa Akkain Akatemian Kunnonpaikassa Siilinjärvellä (59 osallistujaa).

19.5.2018 Royalisti-tapahtuma – Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häiden seuraaminen yhdessä Helsingin Invalidien Yhdistyksen (HIY) naisten kanssa HIY:n toimintakeskuksessa (15 osallistujaa).

6.-7.10.2018 Keho ja mieli virkistyneenä -kurssi Kylpylähotelli Peurungassa (25 osallistujaa).

21.11.2018 Vammaisjärjestöjen naisverkoston 15-vuotisjuhla Valkeatalo. Juhlassa julkistettiin toiminnasta kertova video ”Uskalla olla nainen”.

Invalidiliiton hankeavustuksella toteutettiin vuoden kestävä digihanke Rusetin Netti pyörillä -palvelussa. Hankkeesta vastasi Anna-Stina Lindén. Palvelussa annettiin opastusta mm. pankkiasioiden hoitamiseen, facebook-sivujen perustamiseen, internetin käyttöön, instagramin ja twiittaamisen saloihin sekä Rusetin omien facebook-sivujen käyttöön. Neuvonnan tarve lähti henkilön itsensä esille nostamista ongelmista.

Yhdistykselle myönnettiin Ahos-apuraha vammaisten naisten liikuntahankkeen koulutuskokonaisuuteen. Hanke edisti ja innovoi vammaisten naisten liikuntatoimintaa. Hankkeessa vammaiset naiset saivat keskinäistä vertaistukea, jakoivat kokemuksiaan, saivat tietoa liikunnan ja terveyden merkityksestä. Vuoden koulutuskokonaisuuden aikana haluttiin tavoittaa sata naista, jotka ovat motivoituneet liikunnasta. Tavoite saavutettiin, sillä tapahtumiin osallistui kaikkiaan 143 naista. Vuoden aikana mallinnettiin helppo naisten liikuntatapahtuma, jota voi toteuttaa kaikkialla Suomessa.

Vuoden 2018 lopussa yhdistyksessä oli varsinaisia jäseniä 134 ja kannatusjäseniä kaksi. Yhdistys järjesti jäsenilleen pieniä yllätyksiä lähettämällä Marimekon kukkaron tai ilahduttamalla heitä 50-, 60-, 70- ja 80-vuotissyntymäpäivän johdosta. Samoin yhdistys muisti henkilöitä, jotka olivat yhdistyksen 110., 120. ja 130. jäseniä. Invalidiliiton myöntämää jouluavustusta (50 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortin) sai kaksi jäsentä.

Vaikuttamistoiminta

Rusetti osallistui Järjestöjen rinnakkaisraportti Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta Suomessa -dokumentin laadintaan. Rinnakkaisraportin koordinoinnista vastasivat Ensi- ja turvakotien liitto ja Naisten Linja. Raportti tehtiin yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden kanssa. Rusettia edustivat Pirkko Justander ja Pirkko Mahlamaki.

Vuonna 2017 alkanut #metoo -kampanja nosti esiin naisiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ympäri maailmaa. Rusetti kirjoitti mielipidekirjoituksen (HS 10.1.2018) Jos tahtoa on, intiimihygienian hoidossa toiveet kyetään ottamaan huomioon yhdessä Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n kanssa.

Rusetti on ollut mukana 11 muun vammaisjärjestöjen kanssa Operaatio Itsenäinen elämä -hankkeessa. Yhdistyksen puheenjohtajat ja hallituksen jäseniä osallistui Operaatio itsenäinen elämä -hankkeen yhteistyössä eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän (VAMYT) kanssa järjestämään infotilaisuuteen vammaislainsäädännön uudistuksesta 14.2.2018 Kansalaisinfossa.

Rusetti kirjoitti Kumpuvuoren Suomi – Vammaisoikeuksien mallimaa 2030 -julkaisuun YK vammaissopimuksen 6. artiklaan Vammaiset naiset liittyvää tekstiä. Mitä mahdollisuuksia ja uhkia on tiellä, ja mitkä ovat keskeiset toimijat EU:n Vammaissopimuksen artiklan 6 perusteella.

Yhdistys teki yhdessä AMC ry:n, Suomen Marfan-yhdistys ry:n, Suomen Ehlers-Danlos -yhdistys ry:n, Kalfos ry:n, Suomen Kampurajalkayhdistys ry:n ja Aivolisäke-Potilasyhdistys Sella ry:n kanssa valtuustoaloitteen liittovaltuustolle syksyllä 2018. Yhdistykset kysyivät valtuustoaloitteessaan, miten Invalidiliitto turvaa vammaisten nuorten edunvalvonnan laadun ja järjestelmällisyyden nyt ja tulevaisuudessa. Anna-Stina Lindén esitteli aloitteen liittovaltuuston jäsenille.

Invalidiliiton Liittohallitus perusti kolmea tavoitetta (Invalidiliitto – vahva vaikuttaja, Vahvistetaan alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhdenvertaisuutta sekä Turvataan laadukkaat ja esteettömät palvelut jäsenistölle eri elämäntilanteissa) tukemaan ja hallituksen työtä auttamaan kolme työryhmää toimikaudeksi 7.9.2018–31.12.2019. Vaikuttamisen tuki -työryhmän jäsenenä toimii Kristiina Karhos / Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry ja Helsingin Invalidien Yhdistys ry.

Luottamustoimia
Yhdistyksen hallituksen jäsenet Anna-Stina Lindén Valtakunnallisten yhdistysten vaalipiiristä ja Kristiina Karhos Etelä-Suomen vaalipiiristä valittiin Invalidiliiton liittoäänestyksessä 2017 Invalidiliiton liittovaltuustoon kaudeksi 2018–2021. Yhdistyksen sihteeri Riitta Jolanki valittiin myös Etelä-Suomen vaalipiiristä liittovaltuustoon. Valtuuston järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2018 Riitta Jolanki nimettiin liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2018–2021.

Yhdistyksen puheenjohtaja Marja Pihnala valittiin 19.11.2018 Naisjärjestöjen Keskusliiton (NJKL) hallitukseen toimikaudelle 2019–2021. Anna-Stina Lindén oli mukana myös NJKLn Naiset #digiajassa -hankkeen toimikunnassa.

Pirkko Justander valittiin 11.12.2018 Naisten Linjan syyskokouksessa yhdistyksen hallituksen jäseneksi vuodeksi 2019.

Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta 2018–2019 -hanke jatkoi vuonna 2018 edeltäjähankkeessa 100 tasa-arvotekoa 2016–2017 tehtyä työtä. Marja Pihnala kuuluu tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta foorumiin. Presidentti Tarja Halonen toimii puheenjohtajana.

Yhteistyö ja verkostot

IWG Women & Sport’n 7. maailmankonferenssiin Determine the Future – Be Part of the Change Gaboronessa, Botswanassa 17.–20.5.2018. Anna-Stina Lindén kuului Suomen delegaatioon.

Anna-Stina Lindén osallistui IWG Women & Sport’n 7.maailmankonferenssiin Determine the Future – Be Part of the Change Gaboronessa, Botswanassa 17.–20.5.2018. Konferenssin keynotepuhujana toimi presidentti Tarja Halonen. Konferenssiin osallistui yhteensä yli 1 200 osallistujaa noin 100 maasta. Suomesta oli yli 30 osallistujan delegaatio. Konferenssin päätteeksi hyväksyttiin legaatti (perintö), joka löytyy googlesta IWG Botswana Big Five -hakusanoilla. Matkakustannuksiin Lindén sai Ahos-apurahan.

Viestintä

Jäsenet ovat motivoituneet käyttämään Rusetin facebook ja internet-sivuja. Rusetin sivuilla oli 2018 näyttökertoja yhteensä 4 367, kirjoituksia tai postauksia 37 ja vierailijoita 1 917. Twitteriä seurasi 356 henkilöä ja twiittauksia oli 668. Rusetin instagramia seurasi 256 henkilöä ja kuvia tai julkaisuja oli 164.

Hallinto

Syyskokous hyväksyi yhdistyksen strategian, KokoNainen elämä vuosille 2019-2022.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Marja Pihnala ja varapuheenjohtajana Pirkko Justander. Hallituksen muut jäsenet olivat Rita Järvinen (Tampere), Kristiina Karhos, Sari Lehikoinen (Riihimäki), Anna-Stina Lindén, Aune Menna, Tuula Paasivirta ja Tiia Tallgren (Huittinen). Hallituksen sihteerinä toimi Riitta Jolanki ja rahastonhoitajana Tiia Tallgren.

Vuosi 2019

Toiminta

Jäsenet ja jäsenrekisteri

Vuoden 2019 lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli 140 varsinaista ja yksi kannattajajäsen.

Kilta-jäsenrekisterin käyttäjäsopimukset noudattavat voimassa olevaa EU:n tietosuoja-asetusta (2016/679). Käyttäjätunnukset olivat Riitta Jolangilla (sihteeri) ja Pirkko Justanderilla (puheenjohtaja).

Jäsenpalvelut

Jokaiselle uudelle jäsenelle lähetettiin puheenjohtajan allekirjoittama tervetulokirje, yhdistyksen säännöt, toimintasuunnitelma tai vuosikertomus sekä yhdistyksen voimassa oleva strategia. Yhdistys järjesti jäsenilleen pieniä yllätyksiä lähettämällä Marimekon kukkaron tai ilahduttamalla 50-, 60-, 70- ja 80-vuotiaita syntymäpäivän johdosta. Yhdistys lähetti myös surunvalittelukortin vuoden aikana kuolleiden jäsenten omaisille ja muisti henkilöä, joka oli yhdistyksen 140. jäsen.

Arvostamme jäsenten yhdistykselle esittämiä ideoita ja ajatuksia sekä kerromme avoimesti toiminnastamme Rusetin facebook- ja internet-sivuilla sekä instagramissa. Rusetin facebook-ryhmään on pääsy kaikille niille naisille, jotka pyytävät päästä (ja hyväksytään) ryhmän jäseneksi. Vuonna 2019 facebook-ryhmän jäsenten määrä nousi 15:llä ollen vuoden lopussa 325 jäsentä.

Yhdistys haki Invalidiliiton myöntämää jouluavustusta (50 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortti) kahdelle jäsenelle, joille se myös myönnettiin.

Virkistystoiminta ja yhdessäolo

Rusetin punainen lanka on vertaistuki. Kaikki toiminta lähtee vertaistuesta.

Vesijoogapäivä
Yhdistys järjesti Vesijoogapäivän 14.4. Helsingissä Oppimis- ja ohjauskeskus Valtterissa (Ruskis-koulu) Vammaisliikunnan Tuki ry:n myöntämällä rahoituksella. Tuolijumpan veti yhdistyksen liikuntavastaava Aune Menna ja vesijoogan jooganopettaja Heidi Viheriälä. Osallistujia oli 14.

Voimaa vertaisuudesta -loma

Invalidiliitto järjesti Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon (MTLH) tukeman erityisesti naisille tarkoitetun Voimaa vertaisuudesta -loman Lomakoti Kyyhkylä Oy:ssä Mikkelissä 15.9.–20.9. Invalidiliiton kouluttama lomaluotsi Onneli Wäck toimi yhdyshenkilönä lomaryhmän ja lomapaikan välillä. Rusetti tiedotti lomasta jäsenilleen, joita myös osallistui lomalle.

Koulutus

Löydä itsesi liiderinä -kurssi
Yhdistys järjesti 21.–22.9. Löydä itsesi liiderinä -kurssin Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Kurssilaisia oli 21.

Kurssin tavoitteena oli rohkaista ja tukea kurssilaisia vahvistamaan itseluottamustaan ja itsetuntoaan, lisätä heidän ymmärrystä itsensä johtamisen merkityksestä ja kiinnostusta muiden johtamisesta sekä rohkaista heitä tarttumaan haasteisiin, olemaan esillä, jopa löytämään oma johtajuuspolkunsa vastuullisiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin tai järjestötehtäviin.

Kurssille osallistui kaikkiaan 21 innostunutta ja asialleen omistautunutta vammaista naista. Naisia rohkaistiin olemaan rohkeasti ylpeitä itsestään ja kyvyistään. Kurssille osallistuneet vammaiset naiset kuuntelivat sekä vammaisten että ei-vammaisten naisten tarinoita. Roolimallit tukivat kasvua johtajuuteen. Kurssilla keskusteltiin innokkaasti ja vertaistuen kautta naiset voimaantuivat. Erilaisten harjoitteiden kautta naiset havaitsivat myös piileviä kykyjään ja tämä vahvisti itsetuntoa.

Vaikuttamistoiminta

Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman +25 -rinnakkaisraportti
YK:n neljäs maailmankonferenssi naisten aseman edistämiseksi vuonna 1995 tarkasteli ensimmäistä kertaa naisten asemaa kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla tasa-arvon näkökulmasta. Valtioneuvoston tulee laatia Pekingin toimintaohjelman Suomen maaraportti. NJKL toimitti vuonna 2019 Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman +25 -rinnakkaisraportin, joka toi esiin kansalaisjärjestöjen näkemykset tasa-arvon tilasta kansallisesti ja niistä kansainvälisistä velvoitteista, joiden toteuttaminen ei ole vielä riittävästi edennyt.

NJKL koordinoi kansalaisjärjestöyhteistyötä rinnakkaisraportin valmistelemiseksi tehden tiivistä vaikuttamista ja yhteistyötä myös ulkoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Mukana oli 42 järjestöjä. Rusetti toi vammaisten naisten näkökulmia rinnakkaisraporttiin.

Valmis raportti on tiivis ja selkeä, tutkittuun tietoon sekä järjestöjen asiantuntemukseen pohjautuva paketti, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon ja viranomaistyön tukena sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Raportti nostaa esiin seuraavat vammaisiin naisiin ja tyttöihin liittyvät teemat ja toimenpide-ehdotukset, jotka ovat kiireellisimmät tällä hetkellä:

Tasa-arvo vaatii tekoja

NJKL:n ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) 100 tasa-arvotekoa 2016–2017 -hankkeelle perustettiin presidentti Tarja Halosen johtama kunniatoimikunta, jonka jäsenenä on toiminut Marja Pihnala. Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta 2018–2019 -hanke jatkoi vuonna 2019 100 tasa-arvotekoa -hankkeen työtä. Kunniatoimikunta piti kaksi kokousta vuonna 2019.

Työssäkäyvän vammaisen naisen ja miehen euro

Valtuutetut Anna-Stina Lindén, Kristiina Karhos ja Leena Simola-Nikkanen laativat kirjallisen kysymyksen Invalidiliiton liittohallitukselle vastattavaksi syyskokouksessa 2019: Mitä Invalidiliitto aikoo tehdä, jotta saadaan riittävästi sukupuolittunutta tilasto- ja muuta dataa työssäkäyvän vammaisen naisen ja miehen euron suhteesta muun väestön euroon.

Liittohallitus totesi vastauksessaan, että työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) saadun tiedon mukaan hallituskauden 2019–2023 aikana ministeriö aikoo toteuttaa kokonaisvaltaisen arvioinnin vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisista esteistä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa lainsäädännön kehittämistarpeet, keskeisten viranomaisten käytännöt sekä eläkkeen ja opiskelun/työnteon/yrittäjyyden yhteensovittamisen rakenteelliset haasteet.

Voimavaraedellytys uudessa vammaispalvelulaissa
Voimassa olevan vammaispalvelulain 8. §:n mukaan henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Voimavaraedellytys on henkilökohtaisen avun työantajamallin kannalta olennainen asia.

Yhdistyksen puheenjohtajisto laati 18.1.2019 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja varajäsenille kannanoton: Voimavaraedellytys on säilytettävä uudessa vammaispalvelulaissa! Erityisesti kehitysvammaisten etujärjestö haluaa kyseisen kohdan poistettavaksi eduskunnan käsittelyssä olevasta uudesta vammaispalvelulaista.

Kahdeksan valtakunnallista vammaisjärjestöä (mukana Rusetti) lähetti 23.1. lausunnon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Järjestöjen yhteinen lausunto löytyy osoitteesta https://heta-liitto.fi/jarjestojen-yhteinen-lausunto-sote-valiokunnalle/

Järjestövaikuttajat, Rusetista puheenjohtaja Pirkko Justander, kokoontuivat Invalidiliiton pääjohtajan kutsumana vielä 11.9. pyöreän pöydän keskusteluun pohtimaan henkilökohtaisen avun tulevaisuutta ja sitä, miten Invalidiliitto ja järjestöt voisivat tehostaa ja tiivistää hyvää yhteistyötään.

Yhdistys oli allekirjoittajana mukana Heta-liiton henkilökohtaista apua ja uudistuvaa vammaispalvelulakia selkiyttävien Voimavara-korttien laatimisessa.

Vammaisella henkilöllä oikeus valita intiimiavustajan sukupuoli
Yhdistys teki Vammaisen naisen oikeus valita palveluasumisyksikössä samaa sukupuolta oleva avustaja intiimitoiminnoissa avustamiseen -aloitteen Invalidiliiton liittovaltuuston kevätkokoukseen 2019. Aloitteen käsittelyä jatkettiin vielä valtuuston syyskokouksessa 2019, koska valtuusto ei hyväksynyt kevätkokouksessa saamaansa vastausta.

Aloitteessaan Rusetti kysyi, miten Invalidiliitto edistää vaikuttamistoiminnassaan vammaisten henkilöiden oikeutta valita intiimiavustajan sukupuoli, onko tämä mahdollisuus jo olemassa Validia Asumisen asumisyksiköissä ja jos se ei ole mahdollista, miten se tullaan toteuttamaan.

Liittohallitus viittasi vastauksessaan apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen päätökseen (28.3.2019), jonka mukaan on varmistettava, että YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteet sekä perus- ja ihmisoikeudet, kuten itsemääräämisoikeus, toteutuvat sukupuolisensitiivisissä avustamistilanteissa myös käytännössä (https://www.okv.fi/fi/tiedotteet-ja-puheenvuorot/505/perusoikeuksien-toteutuminen-sukupuolisensitiivisissa-avustamistilanteissa-tulisi-varmistaa-konkreettisemmalla-ohjauksella/).

Validia Asuminen selvitti mahdollisuuksiaan ottaa asia huomioon. Validia Asumisen toimitusjohtaja lupasi, että seuraavassa sopivassa yhteydessä tehdään kysely, jossa selvitetään, millaisesta ongelmasta Validia-taloissa tässä on kyse ja sen jälkeen tullaan palaamaan asian käsittelyyn ja miettimään toimenpiteitä.

Rikoslain 20. luvun kokonaisuudistus

Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson pyysi yhdistykseltä lisätietoa laitoksissa olevien seksuaalisesta häirinnästä. Rusetin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja laativat kirjelmän, jonka ydinviesti on: Rikoslain 20. luvun kokonaisuudistusta tehtäessä on varmistettava, että laitosolosuhteissa asuvia vammaisia ja pitkäaikaissairaita tyttöjä ja naisia on kohdeltava yhdenvertaisesti muiden kanssa. Laitoksessa asuminen ei enää voi olla lieventävä tekijä. Kirjelmä toimitettiin 2.9.2019 eduskunnan rikoslain 20. luvun kokonaisuudistusta valmistelevalle ryhmälle.

Vammaisten nuorten edunvalvonta

Yhdistys teki aloitteen, Miten Invalidiliitto turvaa vammaisten nuorten edunvalvonnan laadun ja järjestelmällisyyden nyt ja tulevaisuudessa yhdessä AMC ry:n, Suomen Marfan-yhdistys ry:n, Suomen Ehlers-Danlos -yhdistys ry:n, Kalfos ry:n, Suomen Kampurajalkayhdistys ry:n ja Aivolisäke-Potilasyhdistys Sella ry:n kanssa valtuuston syyskokoukseen 2018.

Aloite aiheutti valtuustossa vilkasta keskustelua ja liittovaltuusto päätti palata asian käsittelyyn vielä kevätkokouksessaan 2019.

Luottamustoimia

Yhdistyksen hallituksen jäsenet Anna-Stina Lindén Valtakunnallisten yhdistysten vaalipiiristä ja Kristiina Karhos Etelä-Suomen vaalipiiristä toimivat Invalidiliiton liittovaltuustossa.

Hallituksen jäsen Kristiina Karhos toimi Invalidiliiton Vaikuttamisen tuki -työryhmän jäsenenä.

Hallituksen sihteeri Riitta Jolanki toimi Invalidiliiton liittohallituksen 1. varapuheenjohtajana.

Varapuheenjohtaja Marja Pihnala toimi Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsenenä ja työvaliokunnan jäsenenä sekä Rusetin edustajana Suomi 100 tasa-arvokunniatoimikunnassa ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta 2018–2019 -foorumissa.

Puheenjohtaja Pirkko Justander toimi Naisten Linjan hallituksen jäsenenä.

Puheenjohtaja Pirkko Justander sekä hallituksen jäsenet Aune Menna ja Kristiina Karhos edustivat Rusettia Vammaisjärjestöjen naisverkostossa.

Hallituksen jäsen Kristiina Karhos edusti Rusettia Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n ylimääräisessä liittokokouksessa.

Hallituksen jäsen Tuula Paasivirta edusti Rusettia NJKL:n syyskokouksessa.

Viestintä

Rusetti laati yhdistyksen viestintästrategian.

Hallinto

Rusetin kevätkokous 2019 pidettiin 28.4.2019 (15) ja syyskokous 2019 pidettiin 23.11.2019 Tampereella (15). Vierailijaluento: Vammaisten lasten äitien toimeentulon tukeminen

Yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä 28.4. eteläafrikkalainen post-doc tutkija Lieketseng Ned alusti aiheesta Livelihood support of mothers with disabled children. Alustus tulkattiin suomeksi. Paikalla oli myös Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui. Osallistujia oli 26. Tapahtumasta kirjoitettiin juttu IT Invalidityö -lehden numeroon 4/2019 (ks. kohta 4.5.4).

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimi Pirkko Justander ja varapuheenjohtajana Marja Pihnala. Hallituksen muut jäsenet olivat Rita Järvinen, Kristiina Karhos, Sari Lehikoinen, Anna-Stina Linden, Aune Menna, Tuula Paasivirta ja Tiia Tallgren

Hallituksen asiantuntijajäsenet olivat Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki ja Naisjärjestöjen Keskusliiton entinen toiminnanjohtaja Leena Ruusuvuori sekä ad hoc
-asiantuntijajäsen oli Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen.

Hallituksen sihteerinä toimi Riitta Jolanki, rahastonhoitajana Tiia Tallgren, toiminnantarkastajana Invalidiliitto ry:n entinen toimitusjohtaja Raimo Lindberg ja varatoiminnantarkastajana Markku Lohikoski.

Hallitus piti yhteensä kahdeksan (8) kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous.

Julkaisut

Raportit

Pihnala, Marja & Jolanki, Riitta: Miten tasa-arvo toteutuu vammaisjärjestöjen päätöksenteossa. Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n Suomi 100 tasa-arvoteko 2017 -loppuraportti Naisjärjestöjen keskusliitolle 29.10.2018.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ry (toim.): Peking +25 Kansalaisjärjestöraportti – Tehdään tasa-arvo – Mikä on naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien tilanne Suomessa? Raportin laatimiseen osallistui 42 järjestöä, kuten Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry. Helsinki 2019 (88 sivua)

Löydät kaikki Rusetin julkaisemat lausunnot ja kannanotot sivuston kohdasta Vaikuttamistoiminta.

Artikkelit aikakauslehdissä ja sanomalehdissä

Heino-Holopainen, Sari: Unelmista vaikuttamiseen, Tukilinja 4/2016.
Heino-Holopainen, Sari: Pastori kävelykepillä. Tuula Paasivirralle vammainen ihminen on Jumalan kuva. Tukilinja 6/2018, s. 26–28.
Jaakkola, Lauri: Pajulahden viikonloppu palautti Leila Lahti-Pätärin kipinän jääkelkkailuun. Vammaisurheilu 1/2018, s. 19.
Kiiski, Timo: Sadan kilometrin pyhiinvaellus pyörätuolilla. Iltalehti 8.4.2017, s.18–19.
Lindén, Anna-Stina: Digineuvonta – se on mun sydämessä. IT Invalidiliitto 8/2018, s. 65.
Lindén, Anna-Stina: Kaikki samalle viivalle. IT Invalidiliitto 5/2018. s. 56–59.
Nieminen, Elina: Intiimiavustajan sukupuoli pitää saada valita. IT Invalidiliitto 4/2019, s. 84.
Parmala, Jenna: Hauras, silti vahva. Luiden hauraudesta kärsivä Pirkko ei suostu varovaiseen elämään. Kotiliesi 19/2019, s 20–24.
Pihnala, Marja: Vaellusvietin vallassa – Unelma pyhiinvaelluksesta apuvälinein. Tukijalka (Vammaisurheiluntuki ry) 1/2016. s.4–7.
Pihnala, Marja: Vammaisille naisille oma yhdistys. Artikkeli Helsingin Invalidien Yhdistys Täyttä elämää-lehdessä 3/2016.
Pihnala, Marja: Invalidiliiton strategia on hyvä työkalu myös jäsenyhdistyksille. Invalidiliiton Yhdistystiedote 3/2018. s. 13.
Pihnala, Marja: Liikunta ja urheilu voimaannutti naisia. IT Invalidiliitto 3/2018. s.63–65.
Pihnala, Marja & Karhos, Kristiina: Jos tahtoa on, intiimihygienian hoidossa toiveet kyetään ottamaan huomioon. HS Mielipide 10.1.2018.
Pihnala, Marja: Vammaiset naiset lapsineen heikossa asemassa (eteläafrikkalaisen post-doc -tutkija Lieketseng Nedin vierailu). IT Invalidiliitto 4/2019, s. 65–66.
Rusanen, Tapio: rusetti solmii naiset yhteen IT Invalidiliitto 8/2016, s. 14–18.
Skytt, Riitta: Opas vie digiviidakkoon. Anna-Stina opettaa digitaitoja vapaaehtoisena. Tukilinja 6/2018, s. 18.
Skytt, Riitta: Tukea löytyy. Tukilinja 6/2018, s. 19.
Skytt, Riitta: Naiset haluavat vaikuttaa. IT Invalidiliitto 6/2019, s. 44–49.
Skytt, Riitta: Woimanaiset vaikuttavat. https://www.it-lehti.fi/kategoriat/yhteiskunta/ woimanaiset-vaikuttavat.html
Tallgren, Tia: Samanlainen, erilainen äiti. IT Invalidiliitto 8/2016, s. 17.

Meitä ovat tukeneet seuraavat tahot:

Invalidiliitto ry, Kansan Sivistysrahasto, Veikkaus Oy, Ahos-apuraha, Validia Oy, Otto A. Malmin lahjoitusrahastoo ja Vammaisliikunnan Tuki ry