Rusetti- Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Lausunto 1.3.2021
Asia VN/547/2020
LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE
LAIKSI YHDENVERTAISUUVALTUUTETUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
Lausunnon antajan lausunto
Onko naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijalle mielestänne tarvetta?
Naisiin kohdistuvan väkivallan riippumattomalle raportoijalle on erittäin suuri tarve. Hänen täytyy olla vakinainen esittelijä, jonka työnkuvan tulisi kattaa kaikki naisiin kohdistuvat väkivallan muodot. Myös moniperusteinen väkivalta, jota esiintyy usein perhe- ja lähisuhdeväkivaltana. Tätä on muita hankalampi havainnoida ja näyttää toteen.
Onko teillä huomioita koskien naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtäviä?
Järjestömme pohtii asiaa etenkin vammaisten naisten näkökulmasta; silti samalla kaikki Suomessa oleskelevat naiset huomioiden. Vammaisilla naisilla on muita suurempi riski joutua väkivallan uhriksi elämänsä varrella. Vaarassa olevat vammaiset naiset ovat eri ikäisiä ja eri tavoin vammaisia, mutta usein koulutustaustaltaan tai työhistorialtaan muuta väestöä huonommassa asemassa. Kyse voi olla usein henkisestä ja sosiaalisesta väkivallasta, josta nainen ei esim. päivittäisen avuntarpeen tai varattomuuden vuoksi kykene irrottautumaan. Näiden tapausten havainnointi ja raportointi ovat muita väkivallan muotoja hankalampia, jolloin niitä otetaan harvoin esiin. Yksi ongelma on tilastoinnissa vammaisuus. Vammaisuus on katsottu salassa pidettäväksi terveystiedoksi, jota ei käytetä relevanttina tilastotietona. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoimisessa vammaisuus on oleellinen ja tarkoituksenmukainen tieto, joka ei saa olla salassa pidettävä. Vammaisuus muodostuu aina yksilön toimintakyvyn ja ympäristön välisestä ristiriidasta eikä se liity henkilön terveydentilaan, vaan kykyyn toimia eri ympäristöissä. Lisäksi Suomen hyväksymä YK:n vammaissopimus on tehnyt vammaisuudesta ihmisoikeuskysymyksen, jolloin se ei ole terveystieto, vaan vammaisuus linkittyy henkilön ominaisuudeksi kuten äidinkieli. Näin ollen tilastoinnissa ja raportoinnissa vammaisuutta (näkövamma, kuulovamma, liikuntavamma ym.) on käytettävä yhtenä muuttujana. Muutoin Istanbulin yleissopimuksen perusvelvoitteet eivät täyty.
Esitetyt tiedonsaantioikeudet eivät ole kaikissa tapauksissa riittäviä. Esittelijällä/ raportoijalla on viranomaisena oltava oikeus saada pyydettäessä myös lain mukaan salassa pidettäviä tietoja väkivaltaprosessista, jos ne saattavat oleellisesti vaikuttaa tapauskokonaisuuden raportointiin tai tilastointiin. Samoin, jos salaisten tietojen saanti turvaa uhrin oikeuksia. Tarvittavia tietoja pitäisi olla oikeus pyytää ja saada kaikilta niiltä tahoilta, joiden kanssa yhteistyössä useat viranomaiset ovat ratkaisseet kyseistä väkivaltatapausta. Etukäteen on tarpeetonta määritellä, mitä tahoja ne voivat olla.
Muut huomiot esitysluonnoksesta
Hallinnolliset järjestelyt naisiin kohdistuvan väkivallan esittelijän tehtävässä voivat olla samat kuin ihmiskaupan kansallisen esittelijän tehtävässä. On huomattava, että naisiin kohdistuvan väkivallan esittelijän on oltava kokopäiväisesti tässä tehtävässä ja hänelle on annettava mahdollisuus yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Työn on oltava aktiivista ja jatkuvaa tavoitteiden eteenpäin viemistä.
Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry
Helsingissä 1. maaliskuuta 2021
Marja Pihnala, puheenjohtaja
Pirkko Justander, varapuheenjohtaja
Lisätietoja: Marja Pihnala
