Rusetti osallistui tiistaina 29.8.2023 hallituksen tasa-arvopolitiikan pyöreän pöydän keskusteluun. Kutsujana toimi hallituksen tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Tilaisuuden tarkoituksena oli koota yhteen tasa-arvotyön kannalta keskeiset toimijat, vahvistaa vuoropuhelua tasa-arvosta ja keskustella valmisteilla olevan tasa-arvo-ohjelman keskeisimmistä teemoista.
Rusetti nosti keskustelussa esille kaksi vammaisten naisten tasa-arvon kannalta tärkeää asiaa: vammaisten naisten kohtaaman väkivallan sekä vammaisen naisen euron. Rusetin puheenvuoron (2 min) voit lukea alta.
Kuvassa vasemmalla järjestöpäällikkö Anni Täckman ja tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen.
HALLITUKSEN TASA-ARVOPOLITIIKKA – PYÖREÄN PÖYDÄN KESKUSTELU 29.8.2023
”Millaisia odotuksia ja toiveita edustamallasi taholla on uuden hallituksen tasa-arvopolitiikalle?”
Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry on perustettu vuona 2016 edistämään kaikkien tytöiksi ja naisiksi itsensä identifioituvien vammaisten henkilöiden hyvinvointia, unelmien toteutumista ja voimaantumista. Yhdistys osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomessa on laskennallisesti noin 440 000 eritavoin vammaista tai pitkäaikaissairaista naista, jotka tarvitsevat moninaista tukea.
Rusetti haluaa nostaa hallituksen tasa-arvopolitiikan keskusteluun kaksi kokonaisuutta, jotka tarvitsevat kipeästi toimenpiteitä.
1. Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta – tähän on puututtava
Tilastokeskuksen tutkimuksessa sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 tutkittiin turvakotiin menemisen esteitä ja haasteita, ja kaikista vastaajista (huom. ei pelkästään vammaisista vastaajista, vaan KAIKISTA) 25 % ilmoitti vamman estäneen tai haitanneen turvakotiin pääsyä. Lukema on todella suuri, kun kuitenkin kaikista ihmisistä noin 15 % ajatellaan laskennallisesti olevan vammaisia.
Sukupuolittuneeseen häirintään ja väkivaltaan puututtaessa ja sitä ehkäistäessä on otettava huomioon vammaisten tyttöjen ja naisten kohtaaman väkivallan ja häirinnän erityispiirteet. Esimerkiksi vammaisten tyttöjen ja naisten alttius kohdata väkivaltaa tai sen uhkaa on 2–4 kertaa suurempi kuin muiden naisten (THL).
Turvakotien ja muiden väkivallan uhrien palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta on edistettävä, sekä ammattilaisten tietotaitoa lisätessä kiinnitettävä huomiota vammaisten naisten kohtaaman väkivallan erityispiirteisiin.
2. Vammaisen naisen euro – selvitys on toteutettava
Naisen euro on pienempi miehen euroon verrattuna, mutta vammaisen naisen euro on suuri kysymysmerkki, josta on puhuttu vuosia. Aika sen selvittämiseen on nyt. Tutkimuksen tuloksista saamme tietoa vammaisten naisten työelämäosallisuudesta ja saamme työkaluja purkaa esteitä työelämään pääsylle sekä vahvistaa vammaisten naisten tasa-arvoa yhteiskunnallisesti.
Lopuksi
Rusetti haluaa kiinnittää sosiaali- ja terveysministeriön huomion YK:n vammaisyleissopimuksen asettamiin reunaehtoihin ja sieltä erityisesti artikla 6., jonka ratifioituaan Suomi on sitoutunut edistämään vammaisten naisten oikeuksia ja asemaa. Lisäksi Rusetti korostaa Suomen perustuslain 6 §:n syrjintäkieltoa sekä 22 §:n mukaista julkisen vallan velvollisuutta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Vammaisten naisten tasa-arvoon liittyvät erityispiirteet on hyvä ottaa huomioon tasa-arvosuunnittelussa läpileikkaavasti.