Rusetti vastasi 22.8.2023 Yhdenvertaisuusvaltuutetun järjestöille ja tutkijoille suunnattuun kyselyyn Petteri Orpon hallitusohjelmasta vuosille 2023–2027. Yhdenvertaisuusvaltuutettu naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana keräsi kyselyllä sidosryhmien ajatuksia naisiin kohdistuvan väkivallan käsittelystä hallitusohjelmassa.
Lue alta Rusetin vastaukset Yhdenvertaisuusvaltuutetun kysymyksiin:
Mitä kirjauksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta (mukaan lukien ihmiskauppa) pidät hallitusohjelmassa kaikkein tärkeimpinä?
Tärkein kirjaus liittyy turvakotien ja raiskauskriisikeskuksien saavutettavuuden parantamiseen. Suomen turvakodeista suurin osa on esteellisiä ja näin ollen vammaisten naisten saavuttamattomissa. Tämä on kestämätön tilanne, koska vammaisilla naisilla on tutkitusti suurempi riski kohdata lähisuhdeväkivaltaa ja vammaisilla naisilla on usein erityinen riippuvuussuhde väkivallan tekijään. Tämän vuoksi turvakotien ja raiskauskriisikeskuksien saavutettavuutta parantaessa esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Saavutettavuuden kehittäminen ei saa myöskään ulottua vain raskaimpiin väkivallan uhrien tukipalveluihin (kuten turvakotitoiminta), vaan myös ennaltaehkäiseviin ja muihin väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluihin.
Toinen tärkeä kirjaus on sovittelusta luopuminen. Vammaisten naisten kohtaamassa väkivallassa on erityispiirteitä, joihin lukeutuu usein arjessa selviämiseen liittyvä riippuvuus väkivallan tekijään, jolloin sovittelutilanteet ovat lähtökohtaisesti valtasuhteeltaan epätasapainoisia. Tärkeää sovittelusta luopumisprosessissa on pyrkiä mahdollisimman tarkasti määrittelemään mitä siitä ”pääsääntöisesti” luopuminen tarkoittaa, ettei sovittelua päästä epäselvän tulkitsemisen takia jatkamaan laajamittaisesti.
Puuttuuko mielestäsi hallitusohjelmasta tärkeitä kirjauksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta (mukaan lukien ihmiskauppa)? Mitä ne ovat (mainitse 1–5 tärkeimpänä pitämääsi asiaa)?
Hallitusohjelmassa kirjataan, että naisiin kohdistuvan väkivallan, sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamista vahvistetaan. Tähän kirjaukseen tärkeä lisäys olisi se, että vammaisiin naisiin kohdistuvissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilannetutkinnassa uhrin vammaisuudesta kerättäisiin tieto. Tieto ja sen kerääminen uhrin vammaisuudesta edesauttaisi vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimusta ja tiedon lisääntymistä vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. Tieto uhrin vammaisuudesta ei ole terveystieto, diagnostisia tietoja ei kerättäisi, vaan kertoo väkivallan uhrin erityisen herkästä asemasta ja siihen liittyvistä erityispiirteistä.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyä ja tunnistamista vahvistetaan kirjauksen mukaan viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Tunnistamisen vahvistamisessa erityisen tärkeää on levittää tietoa vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä, jotta ennaltaehkäisy voi olla mahdollista. Vammaisten naisten kohtaaman väkivallan tekijät ovat usein ihmisiä, joihin vammaisilla naisilla on erityinen riippuvuussuhde, joka on otettava palveluissa huomioon. Vammaiset naiset kohtaavat väkivaltaa myös käyttämiensä palveluiden kautta, joten esimerkiksi laitoksissa asuvia on tehokkaammin suojeltava väkivallalta. Vammaiset naiset ovat myös erityisen haavoittuvassa asemassa ollessaan riippuvaisia muiden ihmisten avusta, jolloin oman ihmisarvon kyseenalaistaminen saattaa olla arkipäiväistynyt. Tämä heikentää kykyä puuttua esimerkiksi kohtaamaansa vihapuheeseen ja häirintään.
Hallitusohjelmassa kirjataan yhtenevien toimintamallien luominen kouluväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Tähän kirjaukseen on hyvä lisätä se, että Kouluterveyskyselyiden mukaan vammaisilla tytöillä on suurempi todennäköisyys kohdata häirintää, seksuaalista ahdistelua ja väkivaltaa. Kouluväkivallan puuttumistoimintamallissa pitää huomioida vammaisiin tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät erityispiirteet ja niihin puuttuminen ja ennaltaehkäisy.
Haluatko kertoa tai kommentoida jotain muuta?
Suomi on ratifioituaan YK:n vammaisten yleissopimuksen sitoutunut edistämään vammaisten tyttöjen ja naisten voimaantumista ja asemaa yhteiskunnassa. Vammaisten naisten kohdatessa tutkitusti suhteessa vammattomiin enemmän väkivaltaa, pitää tukipalveluiden soveltua saavutettavasti kaikille vammaisille naisille. Vammaisten naisten omaa tietotaitoa ja ymmärrystä väkivallasta, sen kohteeksi joutumisen riskitekijöistä ja uhrien tukipalveluista on lisättävä. Erityisen haavoittuva asema ja riippuvaisuus muiden ihmisten avusta asettaa vammaiset naiset alttiiksi väkivallan kohtaamiselle, joten tarvitaan resursseja vammaisten naisten oman tietotaidon parantamiseksi väkivallan eri muodoista, oikeusturvasta ja tukipalveluista.
