Rusetti antoi kommenttinsa 17.11.2023 järjestöjen varjoraporttiin Grevion toiselle valvontakierrokselle. Järjestöjen varjoraportista vastasi Naisten Linja.
Lue alta Rusetin kommentit:
Järjestöjen varjoraportti Grevion toiselle valvontakierrokselle
Taustatiedot
1. Järjestön nimi suomeksi
Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys – Rusetti ry
2. Järjestön nimi englanniksi
The Finnish Association of Women with Disabilities – Rosette
3. Yhteyshenkilö
Jaana Tiiri, p. +358444918191, jaana.tiiri@rusettiry.fi
Osio 1: Changes in comprehensive and co-ordinated policies, funding and data
collection in the area of violence against women and domestic violence
4. Miten arvioitte Suomessa tehtyjen toimien riittävyyttä koskien osion aihetta?
Arvioimme toimien riittävyyttä artiklakohtaisesti kysymyksessä 6.
5. Mitä toimia Suomen tulisi edistää ja millä prioriteetilla?
Suomen tulisi vakinaistaa väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämisen rahoitus. Rahoituksella tehtyjen esteettömyys- ja saavutettavuusparannusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on myös arvioitava vammaisjärjestöjen kokemusosaamista hyödyntäen.
Väkivallan uhrin vammaisuus tai toimintarajoite on lisättävä kerättäväksi taustatiedoksi väkivaltatilanteita käsitellessä. Tällöin saadaan tietoa vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen erityispiirteistä. Tiedon avulla väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluita voidaan kehittää ja vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistä.
Seksuaaliväkivaltalainsäädäntöä on muutettava niin, ettei laitosolosuhteissa tapahtuvasta raiskauksesta enää saisi lievempää tuomiota, kuin muualla tapahtuneista raiskauksista.
6. Vaihtoehtoisesti voitte esittää huomionne artiklakohtaisesti.
Artikla 7 (Comprehensive and co-ordinated policies)
Seksuaalisesta väkivallasta, esim. raiskauksesta saatavien tuomioiden pituus määräytyy edelleen syrjivästi tekopaikan mukaan, vaikka raiskauslainsäädäntö on muutettu suostumusperusteiseksi. Edelleen, jos raiskaus tapahtuu laitosolosuhteissa (esim. vammaisten asumispalveluyksiköt), on siitä saavan rangaistuksen pituus lyhyempi, kuin muualla tapahtuvissa raiskauksissa. Tämä asettaa vammaiset naiset yhä heikompaan asemaan juridisesti, erityisesti koska tutkimusten mukaan (Valtioneuvosto 2022:24) vammaiset naiset kohtaavat enemmän seksuaalista väkivaltaa muihin ihmisryhmiin verrattuna.
Artikla 8 (Funding)
Vaikka vammaisten naisten kokemaan väkivaltaan on pyritty puuttumaan rahoituksen avulla, on rahoitus pistemäistä, eikä jatkuvaa. Turvakotien esteettömyyttä on parannettu eduskunnan joululahjavarojen turvin, joka tarkoittaa sitä, ettei turvakotien ja muiden väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden esteettömyyden kehittäminen ole jatkuvaa tai turvattua. Tällä hetkellä myös kuulovammaisille ja kuuroille väkivaltaa kohdanneille olennaisen tuen muodon, Nollalinjan chat-palvelun projektiluonteinen rahoitus on katkeamassa. Väkivallan uhrien palveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämisen rahoitus pitää turvata.
Artikla 11 (Data collection and research)
Tuoreimmissa tutkimuksissa (Valtioneuvosto 2022:24, Tilastokeskus 2023, Kouluterveyskysely 2017), on havaittu vammaisten tyttöjen ja naisten kohtaavan moninkertaisesti väkivaltaa muihin ryhmiin nähden. Tämän lisäksi vammaiset naiset kohtaavat esteitä hakeutuessaan väkivaltaa kohdanneiden tuki- ja turvapalveluiden piiriin. Luottamus palvelujärjestelmään ja viranomaisiin on matala, tutkimuksissa selvitettiin, että vain noin neljäsosa väkivaltaa kohdanneista vammaisista henkilöistä on ottanut yhteyttä viranomaisiin apua ja tukea saadakseen. Tutkimusta on jatkettava ja rahoitusta lisättävä, jotta saadaan tarkempaa tietoa vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. Erityisesti moniperusteista syrjintää ja kasautuvaa, moniperusteista haavoittuvuutta kokeneiden, kuten HLBTIQ+ -yhteisöön kuuluvien vammaisten, iäkkäiden vammaisten naisten tai maahanmuuttajataustaisten vammaisten naisten kohtaamaa väkivaltaa on syytä tutkia.
Kerättäessä tietoa väkivaltatapauksista, on uhreista kerättävistä tiedoista käytävä ilmi myös uhrin vammaisuus tai toimintarajoite. Kerättävän tiedon ei tarvitse sisältää terveystietoja, kuten uhrille asetettua diagnoosia, mutta väkivallan uhrin taustatietoihin lisättävä tieto uhrin vammaisuudesta lisää ymmärrystä ja statistista tietoa vammaisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tällöin vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta saataisiin enemmän tietoa, jonka avulla esim. tukipalveluiden kehittäminen ja kohdentaminen helpottuisi.
Osio II: Information on the implementation of selected provisions in priority areas in
the field of prevention, protection and prosecution
10. Miten arvioitte Suomessa tehtyjen toimien riittävyyttä koskien osion aihetta?
Suomessa väkivaltaa kohdanneiden palveluiden kehittäminen esteettömämmiksi ja helpommin saavutettavaksi on aloitettu rahoittamalla turvakotien esteettömyyden parantamista. Näiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta parantavien toimien rahoitus on turvattava, ja muutettava pistemäisestä vakinaiseksi, jotta toimia voidaan jatkaa ja toimien vaikuttavuutta tarkastella. Tilastokeskuksen 2021 tekemässä selvityksessä sukupuolistuneesta väkivallasta, saatiin selville, että 25 % vastaajista ilmoitti vamman haitanneen tai estäneen turvakotiin pääsyn. Osuus on laskettu kaikista vastaajista. Osuuden koko kertoo merkittävistä haasteista turvakotien saavutettavuudessa, minkä vuoksi kehittämistä on jatkettava. Tehtyjen esteettömyyttä ja saavutettavuutta kehittäneiden toimien vaikuttavuutta on selvitettävä ja turvakotien esteettömyys- ja saavutettavuustilanteita on tarkasteltava vammaisten ihmisten kokemusosaamista hyödyntäen.
Turvakotipalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittäminen on vain yksi osa väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden kehittämisessä. Vammaisten naisten tarpeet on huomioitava palveluissa kautta linjan. Esimerkiksi Nollalinjan kuulovammaisille ja kuuroille ihmisille ensisijaisen chat-palvelun rahoitus ollaan lakkauttamassa. Tätä rahoitusta on jatkettava ja turvattava avun hakeminen muillakin keinoin, kuin puheluiden avulla.
Tuoreissa tutkimuksissa (Valtioneuvosto 2022:24, Tilastokeskus 2023, Kouluterveyskysely 2017) on jälleen havaittu vammaisten naisten moninkertainen riski joutua väkivallan, erityisesti lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan, kohteeksi. Tutkimustulokset on muunnettava toimintaohjelmaksi, johon määritellään ne toimintamallit, joiden avulla vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistään. Vammaisten naisten kohdatessa moniperusteista syrjintää ja kasautuvia haavoittuvuuksia, on intersektionaalisen näkökulman oltava läpileikkaava väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluita suunnitellessa. Vammaisiin naisiin kohdistuvalla väkivallalla on erityispiirteitä (esim. vahva riippuvuussuhde tekijään, apuvälineiden käyttämisen rajoittaminen väkivallan muotona, avustamistilanteissa tapahtuva väkivalta, jne.), joista väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluissa ja poliisissa työskentelevien tulee saada systemaattisesti koulutusta.
Vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi on myös pyrittävä varmistamaan, että vammaiset tytöt ja naiset saavat tarvittavaa tietotaitoa väkivallasta, siltä suojautumiselta, väkivallan eri muodoista ja vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. Tämä voidaan saavuttaa lisäämällä koulumateriaaleihin tietoa vammaisten seksuaalioikeuksista, vammaiserityisestä väkivallasta ja siltä suojautumiselta. Vammaisten naisten omien yhteisöiden järjestämien väkivaltaan ja siltä suojautumiseen liittyvien koulutusten rahoitus on turvattava.
11. Mitä toimia Suomen tulisi edistää ja millä prioriteetilla?
Väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämisen rahoitus on turvattava ja muutettava pistemäisestä jatkuvaksi. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on seurattava järjestelmällisesti ja käytettävä kokemusosaamista esteettömyyden tilan tarkistamisessa.
Vammaisten naisten kohtaaman väkivallan ehkäisyyn on luotava toimintaohjelma, joka ottaa huomioon tuoreimmissa tutkimuksissa esiin nousseet ongelmat ja vammaisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteet. Intersektionaalinen näkökulma on otettava huomioon kaikkia väkivaltaa kohdanneiden palveluita kehittäessä.
Vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta on koulutettava systemaattisesti niin ammattilaisia, kuten varmistettava, että vammaiset tytöt ja naiset saavat tietoa väkivallasta ja siltä suojautumiselta.
Osio III: Emerging trends on violence against women and domestic violence
Mitä nousevia trendejä tunnistatte järjestönne työssä tai laajemmin yhteiskunnassa
liittyen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan?
28. Emerging trends in violence against women and domestic violence, including its digital manifestations (types of perpetration, groups of victims, forms of violence)
Koronapandemian myötä lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat lisääntyneet. Väkivallan kasvu on pysäytettävä ja tarkasteltava, miten kasvanut väkivallan määrä kasautuu erilaisiin haavoittuvuuksiin. Laitosolosuhteissa tapahtuvasta väkivallasta raportoimiseen on kehitettävä saavutettavia väyliä ja koulutettava työntekijöitä vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä.
Vammaisten naisten kohtaaman verkkoväkivallan määrä on nousussa. Vammaisuus on lisättävä viharikosperusteiden listalle, jotta haavoittuviin ryhmiin kohdistuviin viharikoksiin puuttuminen helpottuisi.
29. Emerging trends in domestic case law related to violence against women
Vaikka raiskauslainsäädäntö muutettiin suostumusperusteiseksi, ei laitosolosuhteissa tapahtuvista raiskauksista saatavien rangaistuksien pituutta tehty yhteneväksi muualla tapahtuvien raiskauksien tuomioihin nähden. Tämä lainsäädäntö asettaa vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan juridisesti, ja on korjattava.
30. Emerging trends in the allocation of funding and budgeting by your state authorities
Väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluiden (esim. turvakotien) esteettömyyttä ja saavutettavuutta parannetaan pistemäisellä rahoituksella, joka ei turvaa saavutettavuuden systemaattista kehittämistä ja tuloksellisuuden seurantaa. Rahoitus on muutettava pistemäisestä jatkuvaksi.
