Hallitus

Olen Rusetin puheenjohtaja Anne Välimäki, reilu nelikymppinen sossutäti ja sivutoiminen yrittäjä Satakunnasta. Perheeseeni kuuluvat Rico-saksanpaimenkoira ja vanhemmat. Tässä järjestyksessä 🙂 Harrastan lukemista (dekkareita), vesijuoksua ja nyt uutena harrastuksena kuntosalia. Olenkin vitsaillut, että meidän pitää perustaa Rusetin voimailijat. 😉 Hyvinvointi ja siihen liittyvät asiat ovat tärkeitä, koska muuten ei jaksa henkisesti raskaassa työssä.

Olen jahkaantunut Rusetin juttuihin mukaan Veera-hankkeen mentoroinnin kautta. Kaikkien pitäisi olla oman elämänsä leedereitä ja haluan olla jatkossakin mukana mentoritoiminnassa. Työllistymisen asiat, osatyökykyisyys ja mielenterveyden haasteet ovat lähellä sydäntäni ja se näkyykin vahvasti työhistoriassani sekä varmasti myös tekemässäni vaikuttamistyössä.

Minulla on paljon opittavaa uudessa tehtävässäni ja toivonkin, että olette rohkeasti yhteydessä, jotta opimme tuntemaan toisemme ja pääsemme keskustelemaan meille yhteisesti tärkeistä asioista.

Riitta Jolanki (s. 1951). Olen Rusetin hallituksen varapuheenjohtaja. Vastaan toistaiseksi myös yhdistyksen tietosuoja-asioista ja osittain Kilta-jäsenrekisterin käytöstä. Olen kotoisin Sodankylästä ja siksi sielultani lappilainen, vaikka opintojen jälkeen jäin pysyvästi asumaan Helsinkiin. Eläkkeelle jäin vuonna 2014 mielenkiintoisesta vanhemman tutkijan työstä Työterveyslaitoksessa. Tutkijataustani vuoksi olen mielelläni mukana Rusetin tutkimushankkeissa.
Vuosina 2006-2018 istuin Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n (HIY) hallituksessa ja toimin vuosia yhdistyksen naisvastaavana sekä luotsasin Naisten iltoja. Vuodet 2010−2021 olin Invalidiliiton luottamustehtävissä valtuuston tai hallituksen jäsenenä.
Tytöiksi ja naisiksi identifioituvien vammaisten henkilöiden naiseuden koko kirjo kuuluu meille kaikille erilaisista vammoista tai sairauksista huolimatta! Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla Rusetin perustamisesta asti mukana toteuttamassa yhdistyksen toiminnan tarkoitusta, aluksi viisi vuotta hallituksen sihteerinä ja sitten hallituksenjäsenenä.
Puheenjohtaja Marja Pihnalan kanssa vedämme ainakin kevätkauden 2023 Hyväikäisten vammaisten naisten keskusteluryhmää. Keskustelua vauhditetaan Rusetin Veera-hankkeessa laadituilla keskustelukorteilla, joiden aiheet ovat arki, hyvinvointi ja tunteet.

Olen Satu Järvinen, (s.1974) KM ja Positive Psychology Coach, eli ratkaisukeskeinen valmentaja ja positiivisen psykologian asiantuntija.

Olen kotoisin Salosta, mutta yliopisto-opinnot toivat minut aikoinaan Turkuun. Työskentelen erityispedagogiikan osa-aikaisena tuntiopettajana ja verkko-opintojen tuutorina Turun avoimessa yliopistossa. Minulle on kertynyt monipuolista tutkimus-, opetus- ja ohjauskokemusta jo 25 vuoden ajalta. Elämääni värittää CP-vamma, jonka vuoksi käytän pyörätuolia ja tarvitsen arjessa apua. Nautin suuresti etätöiden mukanaan tuomasta lisääntyneestä omatoimisuudesta ja vapaudesta. Rakastan lukemista ja kirjoittamista enkä voisi kuvitellakaan elämääni ilman musiikkia.

Olen laaja-alaisesti kiinnostunut eri-ikäisten vammaisten naisten asioista. Voisin luonnehtia itseäni analyyttiseksi tutkijaluonteeksi ja kannustavaksi kuuntelijaksi. Voimaantumisen tukeminen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ovat erityisen lähellä sydäntäni. Haluan olla mukana vaikuttamassa siihen, että jokaisella meistä olisi mahdollisuus elää aidosti omannäköistä ja hyvää elämää. Siksi olenkin todella kiitollinen saadessani kuulua Rusetin hallitukseen. On ilo olla Rusetin edustajana myös Vammaisjärjestöjen naisverkostossa. Luotan yhteistyön ja vertaistuen voimaan.

Pyrin elämään juuri tässä hetkessä menneitä liikaa märehtimättä ja tulevia tuskailematta. Aina en siinä toki täysin onnistu, mutta uskallan silti edelleen unelmoida. Haluan rohkaista siihen myös muita. Yksi motoistani onkin: ”Aina on tilaa vielä yhdelle unelmalle…”

Kotisivuni löytyvät osoitteesta: https://www.satujarvinen.com

Olen Kristiina Karhos, 1958 syntynyt, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva MS-tautia sairastava varatuomari. Vapaaehtoistyön aloitin jo työelämässä ollessani ja jäätyäni siitä pois vuonna 2013 olen toteuttanut toista uraani aktiivisena vammaisjärjestöihmisenä. Olen Rusetin hallituksen jäsen, Helsingin Invalidien Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Helsingin vammaisneuvoston varapuheenjohtaja ja Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen. Koen toimintani vammaisjärjestöissä mielekkääksi ja tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi. Vammaispolitiikassa tapahtuu nyt paljon, uusi vammaispalvelulaki tekee tuloaan, kuljetuspalvelut ja Kelan palvelut muuttuvat, sote -uudistus tuo uusia ulottuvuuksia vammaisten ihmisten arkeen. Järjestöaktiivin on nyt jos koskaan oltava vahva vammaisten naisten puolustaja.

Vastuualue hallituksessa: lakiasiat.

Olen Mahlamäen Pirkko, OTM,FM; juristi. Olen Varsinais-Suomen saviseudulla syntynyt ja kasvanut, ja sydän on maalla, vaikka elämä veikin ensin Turkuun opiskelemaan kääntäjäksi, sittemmin Helsinkiin, Kynnykseen. Siellä pääsin osaksi itsenäisen elämän liikettä ja vammaisten ihmisten oikeuksien puolustamista, kotona ja maailmalla. Sain rohkeutta loikata Brysseliin Euroopan vammaisfoorumin (EDF) toimistoon vuonna 1997 policy officeriksi, vammaispolittiseksi sihteeriksi. Palattuani Suomeen jatkoin Vammaisfoorumin pääsihteerinä ja edustajana EDF:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. EDF:n naiskomitean puheenjohtajana sekä EDF edustajana naisliikkeen eurooppalaisessa kattojärjestössä olen nyt keskittynyt nimenomaan vammaisten naisten ja tyttöjen kysymyksiin.

Sain olla Suomen valtuuskunnan neuvonantaja YK:n kansainvälistä vammaisyleissopimusta valmistelevassa ad hoc -komiteassa. Olen jatkanut työtä vammaisuuden ja sukupuolikysymysten valtavirtaistamiseksi ja vammaisten henkilöiden oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa sekä yhteisen kansalaisyhteiskunnan aktivismin puolesta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseksi. Olen työskennellyt hankkeissa, joissa parannetaan vammaisten naisten tilannetta, ehkäistään väkivaltaa, tuetaan uhreja ja lisätään tietoisuutta vammaisten tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.

Rusetissa on aitoa naisenergiaa ja vahvaa tahtoa hienosti yhdistyneenä jäsenten kuulemiseen ja voimaannuttamiseen. Unelmien ja oikeuksien tehokas yhdistäminen on vaikeana aikana todella tärkeää. Siksi haluan olla mukana ja antaa kokemukseni ja verkostoni Rusetin hyväksi.

Sari Palm os. Lehikoinen

Olen sisäistänyt avioidentiteettiäni ja todennut olevani ”lehikoinen”, kun olen kriittisimmilläni. Edelleen asumme puolisoni Leiffin kanssa Riihimäellä, ikävä kyllä jouduimme luopumaan syksyllä 17-vuotiaasta rakkaasta Jasu-kollistamme, mutta nyt elämme vapauden aikaa, kun ei ole muista huolehtimista kuin itsestämme ja toisistamme. Ikääkin tulee koko ajan enemmän, alan pikkuhiljaa löytää itsestäni hyvän ikäisyyttä.

Vammaisten ihmisten, varsinkin vaikuttaminen vammaisten naisten oikeuksiin sekä YKn vammaisten ihmisoikeuksien toteutuminen ovat lähellä sydäntäni. Olen yksi Rusetti ry:n perustajajäsenistä ja pidän tärkeänä vammaisten naisten, tyttöjen ja tähän ryhmään identifioituvien unelmien etsimistä ja todeksi elämistä yhdistyksen toiminnan kautta.
Luonteeltani olen sosiaalinen ja elän mielelläni hetkessä, vaikka pidän myös historiasta: Luen mielelläni rohkeista naisista, jotka ovat eläneet hyvinkin kauan ennen minua. Harrastuksiini kuuluvat järjestötoiminta, kirjoittaminen, käsityöt, taiteilu sekä kokeellisten reseptien keksiminen ja niiden testaaminen.

Neiti kevättä odotellessa, kun talvi murtuu ja aurinko suutelee, löydän sisäisen palon taas ja herään toivoon, vaikka elämä on jatkuvaa kuolemista ja uuden syntymistä.
Tällä hetkellä elämme aikaa, kun räystäät tippuvat ja kevät lupaa taas tulla tuoden kesän. Ihanaa, että meillä on neljä vuodenaikaa! Jokaisessa niissä on oma ihanuutensa ja harminsa. Mukavaa toivon vuotta 2024!

Olen Marja Pihnala (s. 1952) koulutukseltani Valtiotieteiden maisteri. Jäin eläkkeelle Invalidiliiton toimitusjohtajan pestistä 2016. Eläkkeelle jääminen mahdollisti mielenkiintoisen asian, Rusetin perustamisen. Kipinä naisasioihin syttyi jo 1995, kun osallistuin YK:n kansainväliseen naiskonferenssiin Pekingissä. Olen ollut Rusetin puheenjohtajana. Nyt sääntöjen mukainen toimikausi päättyi ja vastuu siirtyi Anne Välimäelle. Jatkan vielä hallituksessa. Naisasiat kiinnostivat ja opin paljon Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksessa 2019-2021. Olen ollut myös presidentti Tarja Halosen Naisjärjestöjen keskusliiton Tasa-arvolla vaikuttavuutta foorumissa 2020–2022. Rusetti on ollut ja on edelleen merkityksellinen yhdistys minulle.

Asun mieheni kanssa Helsingissä Keskuspuiston ja kauppakeskus Triplan läheisyydessä. Olen neljän lapsen mummi. Kolme-vuotiaana sairastettu polio ei menoa haittaa. Apuvälineitäkin on käytössä enemmän kuin nuorena. Harrastan monipuolisesti liikuntaa, kirjallisuutta ja olen ylipäätään kiinnostunut elämästä. Olen innostunut Rusetista ja sitoutunut sen toimintaan.

Olen Tiia Tallgren, 37 vuotias yhden lapsen äiti Satakunnasta. Ammatikseni toimin asiakaspalvelutehtävissä. Minulla on synnynnäinen MMC ja Hydrokefalia. Liikun manuaalipyörätuolilla.

Olen saanut olla Rusetin toiminnassa mukana aiemminkin, myös hallituksessa. Sydäntäni lähellä ovat etenkin työikäisten naisten ja vammaisten äitien asiat. Lisäksi pidän tärkeänä sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista vammaisille tytöille ja naisille tasa-arvoisesti vammattomiin tyttöihin ja naisiin nähden.

Vastuualue hallituksessa: talousasiat, rahastonhoitaja.

Olen Jaana Tolvanen, 50-vuotias kahden aikuisen tyttären äiti Joensuusta. Olen Joensuun Seudun Invalidit ry:n puheenjohtajana neljättä kautta. Olen myös Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen. Minulla on TAR-oireyhtymä (käsivarret puuttuvat, mutta kämmenet ja sormet on) sekä lääkkeillä suht hyvin kurissa pysyvä epilepsia. Harrastuksiini kuuluu lenkkeily, lukeminen, taidenäyttelyissä käyminen. Teen myös vapaaehtoistöitä kriisipuhelin päivystäjänä ja ev.lut. seurakunnassa.

Olen erittäin kiinnostunut vaikuttamaan vammaisiin naisiin liittyvissä asioissa, esim. innokas edistämään vammaisten naisten työllistymistä ja kouluttautumista. Minulla on yli 28 vuoden kokemus vammaisena äitinä olemisesta. Sillä saralla voisin toimia kokemusasiantuntijana tai vertaistukena vammaisille naisille, jotka haaveilevat äitiydestä. (Itse haaveilen siitä, että minusta tulisi vielä jonain päivänä mummi <3.)