Olen pohtinut pitkään sitä, halutaanko vapaaehtoistoiminta ja järjestöjen rooli murtaa? Kansalaisjärjestöillä on ollut vuosikymmeniä tärkeä rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ne tarjoavat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, neuvontaa ja ohjausta, arjessa selviytymisen apua, yksinäisyyden ehkäisyä sekä virkistys- ja harrastustoimintaa. Järjestöjen rattaat pyörivät päivästä ja kuukaudesta toiseen, vaikkei yksittäinen rivijäsen tekisi mitään. Järjestöt ovat toimineet niiden ihmisten äänitorvena, jotka eivät yksin kykenisi tuomaan esiin mielipiteitään.
Kuuntelevatko päättäjät kuitenkaan järjestöjen näkemyksiä? Järjestöt kuuntelevat omien jäsentensä arjen kokemuksia. Päättäjät saavat järjestöiltä valmiiksi pureskeltua ja analysoitua tietoa siitä, mitä tarvitaan tai mikä merkitys tehdyillä päätöksillä, esimerkiksi lainsäädännössä, on erilaisten ryhmien arkeen. Järjestöt ovat tuottaneet ja tuottavat edelleenkin myös palveluja; esimerkiksi Invalidiliitto on vuosikymmenten mittaan innovoinut vaikeavammaisten ihmisten tarvitsemia palveluja asumiskokeilun, avustajavälitys- ja iltapäiväkerhotoiminnan, asumis- ja kuntoutuspalveluiden, jne. kautta. Nykyisin nuo palvelut ovat erilaisten yksityisten palveluntuottajien tuottamia.
Järjestöt ovat luoneet sellaista hyvää, johon valtiolliset ja kunnalliset toimijat eivät ole kyenneet. Järjestöissä tehtävän vapaaehtoistyön arvoksi on laskettu lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Nyt tehtävät kovat leikkaukset rahoitukseen pakottavat järjestöt tutkimaan omaa toimintaansa ja samalla myös pikkuhiljaa murennetaan tuota vapaaehtoistyön arvoa. Minulla on ollut ilo saada kokemus siitä, mitä on aloittaa aivan tyhjältä pöydältä järjestötoiminnassa, kun perustimme vuonna 2016 Vammaisten naisten valtakunnallisen yhdistys – Rusetti ry:n. Oli loistava mahdollisuus luoda jotain uutta. Tähän tarvittiin rohkeutta kokeilla ja kuulla jäsenistön tarpeita ja toiveita sekä löytää uusia, yllättäviäkin yhteistyökumppaneita. Pelkään kuitenkin, että kaikki uudet innovatiiviset ratkaisut jäävät toteuttamatta, koska järjestöjen pelko avustusten menettämisestä luo niin suurta epävarmuutta.
Tietofinlandia -ehdokas* Suuri valhe vammaisuudesta (Sofia Tawast & Riikka Leinonen, 2024) nostaa esiin uusia käsitteitä ja korostaa tietoisuuden lisäämistä vammaisuudesta. Mitä sanoja tai termejä käytämme vapaaehtoisten mukaan saamiseksi? Ihmiset monesti valittavat, että järjestöt ovat vain itseään varten. Kontakti ja vuoropuhelu jäsenistöön on ohut tai sitä ei ole lainkaan. Juuri nyt tarvitaan vahvaa yhteyttä niihin yhdistyksiin ja ihmisiin, jotka muodostavat järjestön, koska kaikki ympärillä muuttuu. Miten toimia niin, että se kuuluisa Pihtiputaan mummokin kokee, että järjestö tai yhdistys ajaa myös hänen asiaansa? Nyt on nähtävä asioita uusista kulmista. Tutkimuksia, selvityksiä, tekoälyä, analyysejä, digitalisaatiota ja somea on hyödynnettävä järjestöissä, koska ne tuovat lisäarvoa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Pitää myös osata myöntää, mistä toimintamalleista ja tavoitteista aika on ajanut ohi.
Frank Martelan sanoin
”Kun tunnet, että elämälläsi on myönteinen vaikutus maailmaan, koet että sinulla on merkitystä
– panoksesi on merkityksellinen”.
Toivoa antaa se, että järjestöissä on ja tulee olemaan vapaaehtoisia, jos ja kun tarjoamme heille mahdollisuutta ilmaista itseään, kehittää ja käyttää taitojaan ja kokea yhteenkuuluvuutta ja yhdessä tekemisen iloa. Palastellaan vanhaa, yhdistellään asioita uudella tavalla, hyödynnetään yhteistyökumppaneiden tietoja, taitoja ja osaamista, jotta kyetään tarjoamaan merkityksellisyyttä ja osallisuutta. Järjestöjen sekä yhdistysten johdolta vaaditaan näkymistä myös vaikuttamisen portailla, ja tekemisistä pitää ylpeästi kertoa omissa tiedotuskanavissa. Tekemiselle tarvitaan kasvot, jotta toiminta on uskottavaa.
* Tekstin kirjoitushetkellä Suuri valhe vammaisuudesta -teos oli Tietokirjallisuuden Finladia -palkintoehdokkaana ja ke 27.11.2024 teos palkittiin vuoden 2024 Tietokirjallisuuden Finlandia palkinnolla.
Marja tunnetaan Rusetin perustajana ja matriarkkana. Marjalla on järjestökentällä tunnettu tekijä ja kovan luokan ammattilainen. Myös taipumaton naisten oikeuksien puolesta puhuja. Vuosien saatossa Marja on toiminut Rusetin puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja nyt hallituksen jäsenenä.
